Matkalla Egyptiin

Juuri ennen viime joulua ajattelin, että nyt tarvitsen aurinkoa ja otin äkkilähdön Egyptiin. Änkesin itseni lentokoneen istuimeen ja pyörittelin matkustusasiakirjoja käsissäni, kun vieressäni istunut mies tokaisi: "Ruutikainen, ootko sää Ruutikainen? Mun paras kaveri Rovaniemeltä on Ruutikainen." Hämmentyneenä katsoin miestä ja vastasin: "Olen joo ja sepäs sattu, kun mää nimittäin teen sukututkimusta Ruutikaisista, enkä tiedä Rovaniemen Ruutikaisista mitään." Siinä meni neljän tunnin lento mukavasti keskustellen sukututkimuksesta ja Ruutikaisista. Lapsenomaisella innolla hihkaisin lentoemännällekin, että "me keskustellaan sukututkimuksesta ja toi mies tuntee mun sukulaisia", onneksi lentoemäntä oli asiakaspalvelun ammattilainen ja osasi ottaa tiedon vastaan kohteliaan innostuneesti.

Sain mieheltä Ruutikaisen yhteystiedot ja soitinkin hänelle heti kotio päästyäni. Sain paraskaveri Ruutikaiselta hänen isänsä yhteystiedot, koska hän tietäisi enemmän suvusta. Otin yhteyttä isä Ruutikaiseen ja häneltä saatujen tietojan avulla pystyin liittämään heidät sukuun. Isä Ruutikainen osottautui minun neljänneksi serkuksi. Minut kutsuttiin myös heidän sukuhaaran facebook -ryhmään ja sitä kautta sain taas uusia tuttavuuksia ja täydennettyä sukupuuta.

Itse lomalla en juuri aurinkoa nähnyt, koska vietin suurimman osan ajasta hotellihuoneessa nauttien ainoastaan ystäväni ja lääkärin seurasta. Sain nimittäin toisena päivänä ruokamyrkytyksen, jouduin tiputukseen ja menin aikas huonoon kuntoon. Koskaan ennen minulla ei ole ollut niin kova ikävä tietokonettani.

Mikä oli tämän tarinan opetus? No ensiksi se, että tee aina ympäristölle selväksi, että olet Ruutikainen. Ja toiseksi, älä enään ikinä ota all inclusive -pakettia, sillä olen kaksi kertaa ottanut ja molemmilla kerroilla sain ruokamyrkytyksen.